ANNA
OLEN VALMIS!
Meillä on historialliset vaalit tulossa 13.4.2025. Kunta- ja aluevaalit järjestetään Suomessa ensimmäistä kertaa samanaikaisesti. Äänestät kuitenkin kahdessa eri vaalissa samana vaalipäivänä. Olen ehdolla molemmissa vaaleissa ja jokainen ääni on tärkeä. Olen valmis neljään uuteen vuoteen kuntapolitiikassa ja hyvinvointialuepolitiikassa. Seuraatko mukana? Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta ja äänestyspaikat ovat avoinna klo 9.00-20.00. Ennakkoäänestys on Suomessa 2.-8.4. Alla voit lukea lisää vaaliteemoistani molemmissa vaaleissa.
KUNTAVAALIT UUSIKAARLEPYY
Olen ehdokkaana kunnallisvaaleissa kotikunnassani Uudessakaarlepyyssä. Jos asut Uudessakaarlepyyssä, voit äänestää minua siellä. Minulla on yli 20 vuoden kokemus kuntapolitiikasta Uudessakaarlepyyssä, enkä ole vieläkään valmis, matka on vasta alkanut.
Suhtaudun intohimoisesti kaikkien tasa-arvoon, kouluun, koulutukseen ja vammaisten oikeuksiin. Meidän on myös huolehdittava siitä, että julkisen sektorin henkilökunta viihtyy työssään. Valtuustoryhmäni kanssa edistimme viime vaalikaudella henkilöstön hyvinvointia konkreettisesti jättämällä aloitteen vaateavustuksesta varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Investointeja tällä alalla tarvitaan. Muita aloitteita joita olemme jättäneet, ovat aloite, että Uusikaarlepyy ottaisi käyttöön anonyymin rekrytoinnin ja että kaupungin ottaisi käyttöön kirjastopedagogin viran .
Haluan erityisesti ajaa seuraavia asioita:
1. Panostakaa lapsiin ja nuoriin – riittävät resurssit varhaiskasvatukseen, kouluun ja koulutukseen
Lasten oikeudet on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Suomi ratifioi lasten oikeuksien yleissopimuksen vuonna 1991. Se sitoo Suomen valtiota, kuntia sekä kaikkia vanhempia ja muita aikuisia. Tässä näen, että subjektiivinen oikeus päivähoitoon on erittäin tärkeä. On tärkeää, että kaikki lapset saavat tarvitsemaansa tukea ja huomiota koulunkäynnissä. On myös tärkeää, että opetusresursseja ei vähennetä, jotta ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina.
Meidän on suojeltava ilmaista koulutusta maassamme. Olen myös iloinen voidessani korostaa ennaltaehkäiseviä toimia. Suomalainen ilmaisen harrastustoiminnan malli on tärkeä toimenpide joka ennaltaehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Mielekäs vapaa-aika edistää tasa-arvoa ja osallisuuden tunnetta.
2. Esteetön kunta hyödyttää kaikkia asukkaita
Esteetön yhteiskunta edistää osallistumista. Jokaisen oikeus saada tietoa, oikeus liikkua ja elää esteetöntä elämää on määrätty Suomen perustuslaissa. Kuntien rakennetun ympäristön esteettömyyslainsäädäntö perustuu YK:n vammaisten oikeuksia koskevaan yleissopimukseen.
Esteettömyys on yksi YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen yleisperiaatteista. Esteettömyysvaatimukset ja rakennusten esteettömyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tarkoituksena on edistää ihmisten välistä tasa-arvoa, ts. jokaisen mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintoihin, käyttää palveluita, tehdä työtä, valita asuinpaikkansa ja asua kotona.
3. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus ehkäistä ja puuttua lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvaan väkivaltaan
Valitettavasti lähisuhteissa esiintyvä väkivalta lisääntyy jatkuvasti. Väkivalta lähisuhteissa voi olla esimerkiksi fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista. Jokainen voi joutua väkivallan kohteeksi, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Useimmiten uhri on kuitenkin nainen.
EU-maista Suomi on tilastojen kärjessä. Suomalaiset naiset altistuvat huomattavasti enemmän väkivallalle kuin naiset EU-maissa keskimäärin. Mitä kunnat voivat tehdä? Uskon vahvasti, että väkivallan lopettamiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä eri tasojen välillä. Hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluja väkivallan uhreille. Koulut ja kolmas sektori ovat myös vastuussa väkivallan tunnistamisesta. Salassapitovelvollisuus estää usein yhteistyön sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen ja kotien välillä. Toivon, että tähän voitaisiin kehittää tiiviimpää yhteistyötä, kuten että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen henkilöstöä koulutetaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan kysymyksissä.
Istanbulin sopimuksen 2022–2025 toteutussuunnitelman mukaan viranomaiset ovat velvollisia muun muassa tekemään tietoisuutta lisäävää työtä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja sisällyttämään koulutuksen kaikilla tasoilla opetusmateriaaleja, jotka käsittelevät naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupuolirooleja, molemminpuolista kunnioitusta, konfliktien ratkaisemista henkilökohtaisissa ihmissuhteissa ilman väkivaltaa, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja henkilökohtaista väkivaltaa. Tässä haluan korostaa, että osana työtä sosiaali- ja terveysministeriö on kehittänyt lasten ja nuorten turvallisuustaitoja, antanut koulutusta väkivallasta kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisille, toteuttanut kampanjan seksuaalista väkivaltaa vastaan ja tarjonnut siviilipalvelusmiehille koulutusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Mutta tämä ei riitä! Meidän kaikkien on autettava ja tuettava toisiamme.
HYVINVOINTIALUEVAALIT POHJANMAALLA
Olen myös ehdokkaana hyvinvointialuevaaleissa Pohjanmaan hyvinvointialueella. Tämä tarkoittaa, että voit äänestää minua hyvinvointialuevaaleissa kaikkialla Pohjanmaalla.
Tämän toimikauden aikana olen toiminut vammaisneuvoston puheenjohtajana. Minulla on laaja kokemus ja asiantuntemus vammaisasioista ja tämä on auttanut minua toimiessani vammaisneuvoston puheenjohtajana. Olen toiminut myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjaoston varsinaisena jäsenenä ja hyvinvointialueneuvoston varajäsenenä.
Tämäkin matka on vasta alkanut, haluan edelleen vaikuttaa asioihin, jotka vaikuttavat sosiaali-, terveydenhuoltoon ja terveyteen.
Haluan erityisesti ajaa seuraavia asioita:
1. Vahvista vammaispalveluja Pohjanmaan hyvinvointialueella – älä pura niitä
Suomi on nyt saanut uuden, kauan odotetun vammaislain. Lain keskeinen viesti on, että tuen ja palvelun tarve tulee olla ratkaiseva, ei diagnoosi. Tämä on hyvä asia. Nyt kuitenkin Pohjanmaan hyvinvointialue on säästökurissaan toteuttanut vammaispalvelussa uudelleenjärjestelyn, joka voi pitkällä tähtäimellä vaikuttaa negatiivisesti sekä asiakkaisiin että henkilöstöön. Nyt vammaispalveluja tulee vahvistaa, ei päinvastoin. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Tämä tarkoittaa, että vammaisten tulee saada tarvitsemansa palvelut ja tuki elääkseen täyttä elämää yhteiskunnassa. Tämän toteutumiseksi valtion tulee antaa hyvinvointialueille riittävästi resursseja, jotta sopimusta ja lainsäädäntöä noudatetaan.
2. Panosta henkilöstön hyvinvointiin ja työterveyteen
Jotta henkilöstö voisi työskennellä ja tuntea olonsa hyväksi työpaikallaan, sosiaali- ja terveysalalla on tapahduttava kunnollinen asennemuutos. Palkkoja ja työoloja on parannettava ja alan ammateista tulee tehdä houkuttelevampia. On hyvä, että hoitajien palkkoja ollaan pikkuhiljaa nostamassa ja se on askel oikeaan suuntaan. Mutta se ei riitä. Monet hoitajat muuttavat pois Suomesta ja tämä on asia, joka meidän on saatava ratkaistua. Hoitoalan on tultava houkuttelevammaksi Suomessa ja työolot ovat siinä avainasemassa.
3. Sosiaalityöhön ja lastensuojeluun on osoitettava riittävästi resursseja
Hyvinvointialuevaaleissa on kyse yhtä paljon sosiaalityöstä ja-palveluista kuin terveydenhuoltoasioista. Tarvitsemme tulevaan hyvinvointineuvostoon edustajia, joilla on sosiaalialan asiantuntemusta ja jotka priorisoivat sitä. Sosiaalityön merkitys on suuri, koska jokainen meistä kohtaa sosiaalipalveluita jossain vaiheessa elämää.
Hyvinvointialue on vastuussa yhteiskunnan haavoittuvimmista ryhmistä. Esimerkiksi lastensuojelussa sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja, koska resurssit eivät ole riittäviä . Haluaisin aktiivisempaa yhteistyötä kuntien kanssa ennaltaehkäisevän työn osalta, jotta vaativien lastensuojelupalvelujen tarve vähenee. Hyvinvointialueet vastaavat lastensuojelupalvelujen järjestämisestä. Palvelut voivat olla hyvinvointialan tuottamia tai ostettuja.
KUKA ON
ANNA CALDÉN?
Kuvaan itseäni tavallisesti pohjattomana optimistina ja yhteiskuntavaikuttajana. Olen kotoisin Uudestakaarlepyystä, ammatiltani olen sosionomi (AMK). Työskentelen tällä hetkellä Samarbetsförbundet kring funktionshinder i Österbotten-liiton koordinaattorina ja haluan vaikuttaa erityisesti ihmisoikeuksiin sekä kaikkien oikeuteen olla osana yhteiskuntaa. Toimin Suomen Ruotsinkielisten Sosiaalidemokraaattien (FSD) ensimmäisenä varapuheenjohtajana.
Minulla on pitkä poliittinen kokemus, ja olen ollut aktiivisena kunnallispoliitikkona kauan. Toimin jäsenenä mm. Ihmisoikeuskeskuksen kansallisessa valtuuskunnassa, SDP:n puoluevaltuustossa, Folktinget:in hallituksessa sekä aktiivinen Pohjoismaisessa vammaisyhteistyössä eli koen olevani valmis eduskuntaan.
Ihmisenä olen erittäin positiivinen, omaan sosiaalialan sektorin osaamista, olen itsepäinen ja paneudun aina kysymyksiin. Nämä ominaisuudet sekä poliittinen kokemus takaavat että olen hyvä ja sopiva kansanedustajaehdokas.
Vapaa-ajallani laulan kuorossa ja pidän yllä kuntoani.
